1700- ja 1800-lukujen taite: Ganander ja Arwidsson

Ensimmäiset Suomen romanikielen kirjalliset dokumentit ovat 1700- ja 1800-lukujen taitteesta. Rantsilan kappalainen Kristfrid Ganander (1741–1790) laati Suomen romanin sanakirjan luonnoksen ja 46-sivuisen tutkielman Suomen romaneista ja heidän kielestään.  Tutkielman Undersökning om De så kallade TATTERE eller Zigeuner, Cingari, Bohemiens, Deras Härkomst, Lefnadsätt, språk m.m. Samt om, när och hwarest några satt sig ner i Swerige? käsikirjoitus on säilytteillä Ruotsin Kuninkaallisen Kaunokirjallisuusakatemian arkistossa. Tutkielmallaan Ganander osallistui Ruotsin Kuninkaallisen Kaunokirjallisuusakatemian kirjoituskilpailuun, jonka aiheeksi määrättiin vuoden 1779 joulukuussa romanit sekä heidän alkuperänsä ja kielensä.

Gananderin tutkielma jakautuu 34 pykälään, joista valtaosa käsittelee romanien historiaa ja kansatiedettä. Pykälät 22–32 sisältävät ensimmäiset muistiinpanot Suomen romanikielestä. Gananderin tutkielmaan sisältyy 159 sanan sanasto sekä lähes 60 puhekielestä muistiin merkittyä sanontaa.

Kristfrid Gananderin käsikirjoitusta.

Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858) oli historian tutkija, yliopiston opettaja, kirjailija ja lehtimies, joka pyrki parantamaan suomen kielen asemaa Turun yliopistossa. Hän teki Padasjoella 1817 tapaamiensa romanien kielestä muistiinpanoja, jotka Sophus Bugge myöhemmin julkaisi osana artikkeliaan ”Vermischtes aus der Sprache der Zigeuner”.Artikkeli sisältyi A. Kuhnin ja A. Schleicherin toimittamaan teokseen Beiträge zur vergleichenden Sprachforschung.

Adolf Ivar Arwidssonin taivutuskaavoja.


 

 


Copyright © Romanikielisen Kirjallisuuden Seura ry. | The CSS Tinderbox