SIvuston tämä osa on tiivis katsaus Suomen romanikielen rakenteeseen. Se kattaa sanaston, äännerakenteen, nominien ja verbien taivutuksen, sananmuodostuksen ja syntaksin.

 

Suomen romanikielen rakennetta ja kehitystä, suhdetta erityisesti suomen kieleen ja attritiota on tutkittu jo kauan (esim. Ariste 1938; Valtonen 1968; Brandt-Taskinen 2001; Pirttisaari 2002; Granqvist 2007). Muutamia Suomen romanikielen kielioppeja (Bourgeois 1911; Hedman 1996; Granqvist 2011, tekeillä a) on ilmestynyt, mutta tieteellinen, kansainväliselle tutkijayhteisölle suunnattu kuvaileva kielioppi puuttuu.

 

 


Copyright © Romanikielisen Kirjallisuuden Seura ry. | The CSS Tinderbox