Balkanin romanimurteilla on verraten vähän yhteisiä piirteitä. Yhteisiä konservatiivisia piirteitä ovat sananalkuisen a:n säästyminen afereesilta esimerkiksi sanoissa amen ‘me’ ja amaro ‘meidän’, despiraation ja vokaalien sentralisaation puuttuminen, sanojen painotuksen säilyminen konservatiivisena, sijataivutuksen säilyminen ja yksikön vokatiivin päätteen säilyttäminen, erillinen imperatiivin kieltosana ma! ja verbien preesensin e-vokaalin elidoitumattomuus. Yhteisiä innovaatioita ovat esimerkiksi äänteenmuutos [ř] > [r], slaavilaisten kielten vaikutusta olevat kieltopronominit niko(n) ‘ei kukaan’ ja ništo ‘ei mikään’, futuurin analyyttinen muodostustapa kam-verbin  ‘haluta’ kieliopillistuneiden muotojen avulla sekä adverbit akate/okote ‘tänne/sinne’.

 

Balkanin romanimurteiden keskinäiset erot ovat lukuisia, ja osa niitä erottavista  piirteistä romanikielen dialektologian näkökulmasta suurimerkityksisiä. Murteiden eroja selittävät osin, mutteivät täysin, muiden romanimurteiden ryhmien ja eri kontaktikielten vaikutukset.  Romanian valakialaiset murteet ovat vaikuttaneet varsinkin ursariin, Krimin romanikieleen, Turkissa puhuttavaan sepeči-murteeseen sekä ehkä myös Prizrenin romanimurteeseen Kosovossa, mutta vähemmässä määrin arliin. Boreztky (1999b: 178–, ref. Boretzky & Igla 2004: 266) on osoittanut, että Balkanin muodostavat verkoston, jossa naapurimurteilla on enemmän yhteisiä piirteitä kuin toisistaan etäämmällä olevilla murteilla, joiden puhujat ovat harvemmin ja vähemmän kosketuksissa toisiinsa. 

 

Balkanin konservatiiviset murteet

 

Balkanilla puhuttavat romanikielen murteet jakautuvat kahteen eri ryhmään. Konservatiivisempiin murteisiin kuuluvat ''korinpunojien'' sepečides,, Kreikassa, Albaniassa, Makedoniassa ja Kosovossa puhuttavat murteet, joista käytetään nimityksiä arli ja arlije (< turk. yerli ’paikalleen asettunut’), erli (myös < turk. yerli), Krimin romanimurre,, Etelä-Romaniassa puhuttava ursari (<  roman. ursar ’karhuntanssittaja’), sekä Makedoniassa puhuttava Prilepin romanimurre, Kosovon Prizrenin romanimurre ja Pohjois-Kreikan Serresin romanimurre. Konservatiivisiin Balkanilla puhuttuihin murteisiin kuuluvat myös monet muutkin Kreikan romanimurteet, Iranin romanimurteita ja zargari, jota puhutaan sekä Iranissa että Azerbaidzanissa.

 

Erli-tyyppisiä murteita puhutaan nykyään Bulgariassa alueella, jota rajaavat lännessä Kyustendilin provinssi ja Sofian kaupunki, idässä Mustanmeren rannikko ja etelässä Rodopen vuoristoseutu.  Erliä on runsaasti dokumentoitu eri aikoina ja eri puolilla. Rodopen erlissä on runsaasti uusia innovaatioita, jotka puuttuvat Sofian erlistä. Mustanmeren rannikon erliin ovat  vaikuttaneet sekä valakialaiset murteet että Balkanin zis-murteet, erityisesti drindariksi nimitettävä murre. (Boretzky & Igla 2004: 270.)

 

eurooppa1b

Balkanin romanimurteet (ROMANI Project Manchester 2006j).

Balkanin zis-murteet

 

Ns. zis-murteet ovat Balkanilla puhuttavien romanikielen murteiden toinen ryhmä. Boretzky ja Igla (2004) puhuvat Etelä-Balkanin romanimurteiden ryhmästä II. Tähän Pohjois-Bulgariassa puhuttavaan murreryhmään kuuluu vain neljä murretta, joista käytetään vanhoihin ammatteihin perustuvia nimityksiä drindari  (čalgidžis, kitadžis), kalajdži, spoitori ja bugurdži (rabadži). Nykyisin Romaniassa puhuttavaan spoitoriin ovat 1800-luvulta lähtien vaikuttaneet valakialaiset murteet. Kalajdži on melkeinpä kadonnut, mutta se tunnetaan esimerkiksi Gilliat-Smithin julkaisuista. Bugurdžia ei ole alunpitäen puhuttu sen nykyillä alueille Kosovossa ja Makedoniassa, vaan se on kulkeunut sinne idästä tai kaakosta. 

 

Zis-murteet ovat kosketuksissa valakialaisiin murteisiin ja  muihin Balkanin romanimurteisiin. Ne ovat vähemmän konservatiivisia kuin muut Balkanin romanimurteet, joista niitä erottavat esimerkiksi seuraavat piirteet: demonstratiivipronominit kaka ja kǝka, lainaverbien adaptaatiotunnus -iz-, z sanoissa kuten  zis ‘päivä’ ja zi ‘sielu’, c sanoissa kuten buci ‘työ’ ja cin- ‘ostaa’ sekä  e:n reduktio, esim. kerela > kerla ‘hän tekee’.

 

eurooppa2b

 Balkanin zis-murteet (ROMANI Project Manchester 2006j).

 

Lähde: Manchestern yliopiston www-sivut (ROMANI Project Manchester (2006k).


Copyright © Romanikielisen Kirjallisuuden Seura ry. | The CSS Tinderbox