Phabi te tschorel

Mro dad phukavlahi, hot ando gav lo sina use gadscheste, kada meg fatschu lo sina, taj hojtinlahi le gurumnen. Taj sar le sina plane andi kojnha beschte, hanahi, taj gelo taj  tschortscha peske phabi, taj garutscha len andi schtala. Hat phenel i phuri leske: ”Fatschu, so tschores o phabi, taj andi schtala len dschas te garul?” Hat gondolintscha: “Hos niko nana avral, kada odola phabi caum kedijom. Niko nana odoj. Sar aja dschanel, hot me phabi lijom?” Akor upre pelo, hot tschohani sin. T'oja tschatschikan sina tschohani. Ande saj tikne gavende sina agun o tschohana.

 

Omenavarkaissa

Isäni kertoi minulle, että hän oli lapsena kylässä maanviljelijän kanssa ja vartioi lehmiä. Keskipäivällä, kun kaikki istuivat keittiössä syömässä, hän meni omenavarkaisiin ja piilotti ne talliin. Sitten vanha nainen sanoi hänelle: ”Lapsi, miksi sinä varastat omenia ja piilotat ne talliin?” No hän ajatteli itsekseen: ”Ulkona ei ollut ketään, kun keräsin omenat. Siellä ei ollut ketään. Mistä hän tietää, miten sain nämä omenat, jotka minulla on?”. Sitten selvisi, että  nainen oli noita. Ja oli todella noita. Nimittäin noissa pienissä kylissä oli nimittäin ennen noitia.

 

(Itävallan Burgenlandin romanimurretta, Halwachs et al. 1999: 136).

 

 

 


Copyright © Romanikielisen Kirjallisuuden Seura ry. | The CSS Tinderbox