Suomen romaneja on 10000 (lisäksi Ruotsissa n. 3000 Suomen romania) Vaikka romanit asuvat hajallaan ympäri Suomea, suunnilleen puolet heistä asuu Etelä-Suomessa. Muutamia satoja romaneja on muuttanut Suomeen entisen Neuvostoliiton alueelta. Viime vuosina Itä-Euroopan, varsinkin Bulgarian ja Romanian romaneja, on muuttanut etenkin pääkaupunkiseudulle. Suomen kattava sosiaali- ja terveyspalvelujen malli on auttanut kansallisten vähemmistöjen tasa-arvon tukemiseen. Suomen romanit kuitenkin yhä kohtaavat ongelmia asunnon saannissa, työllistymisessä, koulutuksessa ja julkisten palvelujen hyödyntämisessä.

.

Suomen romanit pitävät tärkeimpänä kulttuurisena piirteenä, joka erottaa heidät suomalaisista, vanhempien kunnioitusta. Mitä vanhempi ihminen on, sitä enemmän hänelle tulisi osoittaa kunnioitusta. Sana kunnioittaminen sisältää useita eri elementtejä, joita ei ole vastaavassa suomalaisessa sanassa. Vanhoja tulee puhutella kunnioittavasti (nuorempi teitittelee aina itseään vanhempaa), itseä vanhempien läsnäollessa ei saa puhua sopimattomia ja tulee esiintyä säädyllisesti pukeutuneena.  Vanhojen puhtautta tulee varjella. Nuori ihminen ei saa esimerkiksi olla myöskään konkreettisesti itseään vanhemman ihmisen yläpuolella. Myös käsitteellä puhtaus on siis romanien kielenkäytössä erilainen ja laajempi merkitys kuin suomalaisessa arkipuheessa. Esineen puhtaudesta puhuttaessa sillä on toki myös tämä merkitys, ts. käytetty esine on likainen, mutta se merkitys, jota romanit pitävät nimenomaan heidän kulttuurilleen ominaisena, on huomattavasti laajempi.


 

(https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Romani_people_in_Finland#/media/File:Kolme_romaninaista.jpg).

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriöllä on kokonaisvastuu väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. Romaniasiain neuvottelukunta on toiminut vuodesta 1956 sosiaali- ja terveysministeriössä. Neuvottelukunta toimii asiantuntijaelimenä ja yhteistyöfoorumina romanien ja julkishallinnon välillä romanien tasa-arvoisen yhteiskunnallisen osallistumisen, elinolojen ja sosioekonomisen aseman parantamiseksi sekä romanikulttuurin edistämiseksi. Lisäksi vuonna 1996 perustettiin neljä alueellista romaniasiain neuvottelukuntaa, jotka toimivat Etelä-, Lounais-, Itä- ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen alaisuudessa. Alueelliset neuvottelukunnat toimivat yhteistyöfoorumeina romanien ja paikallis- ja aluehallinnon välillä romanien tasa-arvoisen yhteiskunnallisten ja elinolojen parantamiseksi ja romanien osallistamiseksi päätöksenteossa.

 

Muutamat romanijärjestöt ja -ryhmät ovat aktiivisia kansallisella ja paikallistasolla. Ne toimivat eri aloilla edistääkseen romanien inkluusiota ja osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. He tarjoavat mm. sosiaali-, kulttuuri-, työllisyys-, nuoriso-, hengellisiä ja vapaa-ajan aktiviteettejä. He myös edistävät romanikieltä ja -kulttuuria julkaisutoiminnan kautta. Tärkeänä tavoitteena on yhä romanien kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja vahvistaminen, jotta sillä olisi vieläkin voimakkaampi rooli romanien osallistumisen ja inkluusion tukemisessa.

 

Suomen ensimmäinen romanipoliittinen ohjelma (2010–2017) laadittiin vuonna 2009 romanien tasa-arvon ja inkluusion laajamittaiseksi edistämiseksi. Keskeisenä visiona ja tavoitteena ohjelmassa oli romanien itsensä osallistuminen. Ohjelman kuusi pääaluetta ovat: 1) romanilasten ja -nuorten osallistumisen lisäämisen koulutuksen piirissä; 2) romanien aikuiskoulutuksen laajentaminen ja työmarkkinoille pääsyn edistäminen; 3) romanien tasavertaisen kohtelun ja palvelujen saatavuuden edistäminen erityisohjelmien avulla; 4) romanikielen ja -kulttuurin säilyttämisen ja kehittämisen tukeminen; 5) romanien tasavertaisen kohtelun edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen; 6) romanipolitiikan luominen ja romanien osallistumisen mahdollisuuksien kehittäminen (Suomen romanipoliittinen ohjelma 2009). Jokainen ministeriö vastaa ohjelman toteuttamisesta voimavarojensa puitteissa. Romaniasiain neuvottelukunta tukee kansallisen romanipolitiikan toteuttamista. Romanipoliittinen ohjelman valmistuttua ulkoministeriön johtama työryhmä julkaisi vuonna 2011 käsikirjan ” Suomen tavoitteet eurooppalaisen romanipolitiikan edistämiseksi”. Päätavoitteena on, että Suomi osallistuu aktiivisesti Euroopan romanistrategioiden kehittämiseen. Myös tämän käsikirjan keskeisenä viitekehyksenä on romanien osallistuminen kaikkien heitä koskevien toimenpiteiden ja toimien toteuttamisen kaikkiin vaiheisiin.